On tosi tahmea olo. Jotenkin ajattelin, että tekemällä olo kohenee. Olisi vaan pitänyt siivota tai jotain. Tarpeeksi tahmea mieli ei taivu mihinkään luovaan, edes maailman yksikertaisimpaan mekkoon.
En tykkää kankaasta, en väristä, en yksinkertaisesta mallista, joka osoittautuikin hankalaksi ommella ja vaati jatkuvaa säätöä. Eikä mikään riittänyt. Tämä on ihan tyhmä mekko. Byhyy.
Joskus on tämmöistä. Vastentahtoinen hyppäys.
I feel so sticky today. Oh, i thought some sewing would heal me, but no. No no no. When my mind is reluctant enough, all even slightly creative things become hard and complicated. Like this simplest dress in the world. I don´t like it. It looks just awful. The fabric is not me, nor the colour. It looks so terrible on me, i don´t know how to describe it.
( On another day, i will make something else out of it.)
Days like this exist. A reluctant jump to remind of it.